Suositellut

Kopsuon kalastuskunta ja Keltaniemen osakaskunta yhdistyneet Kopsuon seudun kalastuskunnaksi 12/2022

Kopsuon ja Keltaniemen osakaskunnat ovat yhdistyneet uudeksi Kopsuon seudun osakaskunnaksi. Kalastusluvat ovat myynnissä vuoden 2023 alusta alkaen osoitteessa http://www.ostaluvat.fi / Kopsuon seudun osakaskunta.

Kalastus- ja rapumerkkien hinta osakkaille (tarvitaan kiinteistötunnus) on 6 euroa/kpl ja muille 10 euroa/kpl. Rapulupia myydään vain osakkaille.

Osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja on Markku Lappi (markku.lappi@puharniemi.fi), varapuheenjohtaja ja sihteeri on Hannu Mäkinen (hannu.e.makinen@gmail.com) ja jäsen Arto Mäkiniemi (arto.makiniemi@gmail.com).

Suositellut

KOPSUON SEUDUN OSAKASKUNNAN KALASTUSOHJEET 2025

KOPSUON SEUDUN KALASTUSOHJEET 2025

  1. YKSIKKÖARVOT (pyydysmerkit) eri pyydyksille
  • Verkko 3 m x 30 m: 1 yksikkö, edellistä suurempi verkko: 2 yksikköä
  • Katiska: 1 yksikkö
  • Uistin: 1 yksikkö
  • Nuotta: 20 yksikkö
  • Rysä korkeus max 1,5 m: 1 yksikkö, edellistä isompi rysä: 2 yksikköä
  • Pitkäsiima 100 koukkua: 1 yksikkö
  • Koukut 5 kpl: 1 yksikkö
  • Rapumerta: 1 yksikkö      
  1. YKSIKKÖMAKSUT JA ERI LUPIEN HINNAT
    • Yksikkömaksu 6 €, osakaskunnan osakkaalta (ilmoitettava rek.numero). Myydään max 15 kpl/osakas
    • Yksikkömaksu 10 € ei osakaskunnan osakas (ulkopuolinen), Myydään max 10 kpl/ostaja
    • Rapuyksikkö 6 € osakaskunnan osakkaalle. Osakaskunnan ulkopuolisille ei rapulupia myydä                                                                                                                   
  2. PYYDYSTEN MERKINTÄ
    • Pyydykset on merkittävä voimassa olevilla pyydysmerkeillä, jotka on kiinnitettävä pyydyksiin näkyvästi, MYÖS talvella (nimilappu jossa nimi ja merkkien numerot).
    • Verkkojen molemmat päät tulee merkitä näkyvillä lippumerkeillä (Päijänne ja Ruotsalainen), joissa tulee olla omistajan nimi. Pikkujärvillä verkot merkittävä näkyvillä poloilla, joissa myös omistajan nimi.
    • Pyydykset on koettava riittävän usein, ettei kala kuole ja pilaannu.                  
  3. OSAKASKUNNAN HOITOKUNTA                                                                        Puheenjohtaja Markku Lappi (lappi@puharniemi.fi),  varapj. Hannu Mäkinen (hannu.e.makinen@gmail.com),  jäsen Arto Mäkiniemi (arto.makiniemi@gmail.com)
  1. KALASTUKSEN VALVOJAT                                                                                         Markku Lappi ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen valvojat
  1. RAUHOITUSALUEET JA -AJAT                                                                   Vuorenmyllyn reitin edustalla Päijänteellä sekä Myllyjärvellä on kartan oranssilla merkityllä alueella syksyisin 1.9-30.11 välisenä aikana verkkokalastus kielletty sekä keväällä ajalla 1.5-10.6 alle 50 mm verkkojen käyttö kielletty.
  1. SOLMUVÄLIRAJOITUKSET                                                                                Päijänteellä on solmuväliltään 36-49 mm verkkojen käyttö kielletty. Ruotsalaisella on solmuväliltään 36-49 mm verkkojen käyttö kielletty sekä talvella jään päältä tapahtuvassa pyynnissä alle 55 mm verkkojen käyttö kielletty.
  1. Kalojen alamitat
    • Järvilohi 60 cm
    • Järvitaimen rasvaeväleikattu 60 cm
    • Järvitaimen luonnontaimen (ehjä rasvaevä) rauhoitettu
    • Kuha 42 cm
    • Muut lajit kalastusasetuksen mukaiset                                                                          
  2. KALASTUSLUPIEN MYYNTIPAIKAT
    • ostaluvat.fi

Yleisiä kalastusmääräyksiä

Kalastus ja ravustus edellyttää 18-64 vuotiailta valtion kalastonhoitomaksun (45 €/vuosi) maksamista osoitteessa eräluvat.fi (maksaminen vaatii kirjautumisen), soittamalla puhelinnumeroon 020 69 2424 tai R-kioskilla. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla lähes koko Suomessa ilman vesialueen lupaa.

Asetuksen mukaan on seisova tai kiinteä kalanpyydys aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa välikoholla ja jäältä kalastettaessa merkkisalolla. Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla.

Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä, pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua pyynnissä olevaa pyydystä eikä liian lähellä asuttua rantaa, laituria, uimarantaa tai jäätietä.

Ravustus

  1. Ravustuskausi alkaa 21.7 kello 12:00 ja päättyy 31.10. klo 12:00
  2. Ravustus edellyttää 18-64 vuotiailta valtion kalastonhoitomaksun ja aina kalastuskunnan luvan.
  3. Ravustuksessa ei saa käyttää muita keinoja tai välineitä kuin mertoja.
  4. Rapujen istuttaminen ja siirtäminen on kielletty.

Merrat on desinfioitava, jos ne ovat olleet muissa järvissä

Linkkejä kalastukseen ym. liittyville sivuille:

P1040841

Istutettu meritaimen on Ahvenanmaan kalastusmatkailun keskeinen houkutin. Tämä taimen saatiin heittouistimella Etelä- ja Keski -Päijänteen kalastusalueen opintomatkalla toukokuussa 2016.

Kopsuon seudun kalastuskunta Päijänteen puolella

Kuva: Kopsuon seudun kalastusalueen rajat Päijänteellä

Kopsuon kalastusalueKopsuon seudun kalastuskunnan Päijänteen puoleinen alue sijaitsee Kinisselän  itäosassa. Alue alkaa Salonsalmen Limppukalliolta ja kiertyy Vesansalon ja Huhdankärjen keskeltä koilliseen kohti Taipaleenpohjan pohjukkaa. Alueeseen kuuluu myös Kopsuon pikkujärviä kuten Keskinen ja Kyynätjärvi. Alue on kooltaan 404 hehtaaria.

Kopsuon historiaa

Koonnut Hannu Mäkinen päälähteenä ”Vesivehmaan seudun kylien historiaa I” (Anneli Mäkelä-Alitalo, Gummeruksen kirjapaino, Jyväskylä 2005)

Kuvassa Kinisselkä. Etualalla Huhdankärki ja Ruisniemi, vasemmalla Salonsaari ja Kinissaari, keskellä Vaskoniemi, taustalla häämöttää Ruotsalainen

Kopsuo 4_3360

  • Kopsuon kylä on Päijänteen eteläisin paikka, etelämpänä kuin Vääksy ja Anianpelto
  • Ikivanha asuinpaikka, josta on löydetty kivikautinen korutaltta ja poikkikirves
  • Hämäläisten eräreitti kulki Vääksy – Salonsaaren eteläpuoli – Kinisselkä – Taipaleenpohja – Ruotsalainen. Patalahden kalliossa kalliomaalauksia: toinen on hirvenpääkeulainen vene, jossa on useita soutajia
  • 1500-luvulla 2 taloa, 1700 luvulla 4 taloa, 1900 luvun alussa noin sata asukasta
  • Ylinen Viipurintie kulki eteläpuolella 2-3 km päässä
  • Kopsuon lahti oli 1930-luvulla tukinuittopaikka lähi sahoille (kuten Salonsaari, Lauttaniemi, Kuhmoinen, Vesijärven Saittaa ja Lahti)
  • Nykyisin talot ovat autioituneet tai kesämökkeinä. Rannalla on vakituisia asuntoja noin 10, muut ovat kesämökkejä. Kalastuskuntaan kuuluu 240 kiinteistöä, joista valtaosa kesämökkejä.
  • Kesämökeistä suurin osa rakennettu 1950 ja 1960-luvulla. Uusimmat ovat omakotitalojen tasoisia
  • Kesämökkiläiset ovat Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta. Lahteen ajoaika on 25 minuuttia, kehäkolmoselle 1 tunti, Vääksyyn 10 minuuttia, Lahden Holmaan 15 minuuttia.
  • Sana Kopsuo tarkoittaa noitarumpua
  • Kopsuon kylä kuului vanhastaan Asikkalan kappeliseurakuntaan, Vesivehmaa puolestaan Hollolan seurakuntaan
  • 1848 perustettiin Asikkalan seurakunta, josta muodostui 1919 Asikkalan kunta. Vesivehmaa siirrettiin 1848 Hollolasta Asikkalaan ”uutena kylänä”, jota aluksi vieroksuttiin. Pian kunnan keskeiset toiminnot tapahtuivat Vesivehmaalla, esim. käräjät.
  • Vesivehmaalla oli itsenäisiä talonpoikia, Kopsuolla maat omisti kruunu. Tilat olivat lähes samansuuruisia (1/12 koukkua). Kopsuolaiset olivat kuitenkin vauraampia ja elämä tasapainoisempaa kuin Vesivehmaalla, jota rasitti sotaväenpito
  • Kopsuon historiallinen kylä näkyy nyt vain kalastuskunnan rajoina, alue kuuluu Vesivehmaan kylään
  • Muinaiset lähikylät ovat Vuorenmylly (koski kunnostettu lohien noustavaksi) ja Keltaniemi (Ruotsalainen). Kalastuskunta istuttaa vuosittain tuhansia lohenpoikasia Kinisselälle Vuorenmyllyn puron suulle.
  • Kopsuontien ja Ruotsalaisen välinen alue on erämaaluontoa, tunnettu mm. pöllöistään
  • Kopsuo on maisemaltaan poikkeuksellisen vaihteleva suurten korkeuserojensa vuoksi. Kopsuontie on erityisesti moottoripyöräilijöiden suosiossa. Tie rakennettiin 1800-luvun nälkävuosina työttömyystöinä  (1860-luvulla) ja peruskorjattiin vuonna 2000 eteläosaltaan, pohjoisosa korjattiin 2010-luvulla ennen Käkisalmen sillan sulkemista korjauksen vuoksi.
  • Kopsuon seura perustettiin 1918 vaalimaan ”nuorison siveyttä”. Tanssilava rakennettiin 1920 ja purettiin sotien jälkeen. Materiaali myytiin Suopeltoon talon rakennusaineiksi. Tanssilavan lattialaudat olivat naulaamattomia ja poliisi kävi keräämässä laudat pois, kun sotien aikana oli rikottu tanssikieltoa. Nuoriso haki laudat takaisin ja tanssi jatkui.
  • Ensimmäinen sähkölamppu kylässä syttyi Ylä-Seppälän talossa 1930, kun läheinen koski oli padottu ja siihen asennettu siipirattaalla toimiva generaattori. Alue sähköistettiin vuonna 1958.IMG_0460 (1)Kopsuon tanssilavan rauniot
  • Yllä Kopsuon tanssilavan peruskivet vuonna 2017 ja alla tanssilava joskus ennen sotia.Kopsuon tanssilava IMG_1374
  • Alla Vuorenmyllyn puron koski ja joen kulkua lehtomaisemassa Vuorenmyllyllä 2017

IMG_0468 (1 )Vuorenmylly joki.jpg

IMG_0471 (1)Vuorenmylly 2

Kopsuon kalastusalue

Kinisselkä Kopsuon kalastusalueen kohdalla on syvyydeltään 40 - 85 metriä. Täällä on Päijänteen toiseksi syvin kohta.
Huhdankärki ja Salonsaari Kopsuon itärannalta kuvattuna

Kopsuon kalastuskunnan alue sijaitsee Päijänteen eteläisimmän selän – Kinisselän – itäosassa. Alue alkaa Salonsalmen Limppukalliolta ja kiertyy Vesansalon ja Huhdankärjen keskeltä koilliseen kohti Taipaleenpohjan pohjukkaa. Alueeseen kuuluu myös Kopsuon pikkujärviä kuten Keskinen ja Kyynätjärvi. Alue on kooltaan 404 hehtaaria.

Kalastuskunnan asioita hoitaa hoitokunta, johon kuuluvat Markku Lappi (pj.), Hannu Mäkinen (siht.), Mikko Hippeläinen ja Seppo Liikonen. Markku Lappi ja Mikko Hippeläinen toimivat myös kalastuksenvalvojina.

Kalastuslupia myyvät Hannu Mäkelä, Muikkulantie 1 Vesivehmaa, puh. 0400 357732 ja Arto Mäkiniemi, Kopsuontie 818, puh. 0400 714698. Verkossa myynti: ostaluvat.fi / Kopsuon kalastuskunta.

Kopsuon lahti etelästäIMG_0753

Yläkuva: Kopsuonlahti kuvattuna Päijänteen eteläisimmästä kohdasta kohti Ruisniemeä ja Kinisselkää.

Alakuva: Huhdankärjen kallioilla on runsasta mökkielämää.

IMG_0695