Kopsuon historiaa

 

Koonnut Hannu Mäkinen päälähteenä ”Vesivehmaan seudun kylien historiaa I” (Anneli Mäkelä-Alitalo, Gummeruksen kirjapaino, Jyväskylä 2005)

Kuvassa Kinisselkä. Etualalla Huhdankärki ja Ruisniemi, vasemmalla Salonsaari ja Kinissaari.

Kopsuo 4_3360

  • Kopsuon kylä on Päijänteen eteläisin paikka, etelämpänä kuin Vääksy ja Anianpelto
  • Ikivanha asuinpaikka, josta on löydetty kivikautinen korutaltta ja poikkikirves
  • Hämäläisten eräreitti kulki Vääksy – Salonsaaren eteläpuoli – Kinisselkä – Taipaleenpohja – Ruotsalainen. Patalahden kalliossa kalliomaalauksia: toinen on hirvenpääkeulainen vene, jossa on useita soutajia
  • 1500-luvulla 2 taloa, 1700 luvulla 4 taloa, 1900 luvun alussa noin sata asukasta
  • Ylisen Viipurintien eteläpuolella vain noin 2-3 km päässä
  • Kopsuon lahti oli 1930-luvulla tukinuittopaikka lähi sahoille (kuten Salonsaari, Lauttaniemi, Kuhmoinen, Vesijärven Saittaa ja Lahti)
  • Nykyisin talot ovat autioituneet tai kesämökkeinä. Rannalla on vakituisia asuntoja noin 10, muut ovat kesämökkejä. Kalastuskuntaan kuuluu 240 kiinteistöä, joista valtaosa kesämökkejä.
  • Kesämökeistä suurin osa rakennettu 1950 ja 1960-luvulla. Uusimmat ovat omakotitalojen tasoisia
  • Kesämökkiläiset ovat Lahdesta ja pääkaupunkiseudulta. Lahteen ajoaika on 25 minuuttia, kehäkolmoselle 1 tunti, Vääksyyn 10 minuuttia, Lahden Holmaan 15 minuuttia.
  • Sanana Kopsuo tarkoittaa noitarumpua
  • Kopsuon kylä kuului vanhastaan Asikkalan kappeliseurakuntaan, Vesivehmaa puolestaan Hollolan seurakuntaan
  • 1848 perustettiin Asikkalan seurakunta, josta muodostui 1919 Asikkalan kunta. Vesivehmaa siirrettiin 1848 Hollolasta Asikkalaan ”uutena kylänä”, jota aluksi vieroksuttiin. Pian kunnan keskeiset toiminnot tapahtuivat Vesivehmaalla, esim. käräjät.
  • Vesivehmaalla oli itsenäisiä talonpoikia, Kopsuolla maat omisti kruunu. Tilat olivat lähes samansuuruisia (1/12 koukkua). Kopsuolaiset olivat kuitenkin vauraampia ja elämä tasapainoisempaa kuin Vesivehmaalla, jota rasitti sotaväenpito
  • Kopsuon kylä on nyt olemassa vain kalastuskuntana, kuuluu Vesivehmaaseen. Muinaiset lähikylät ovat Vuorenmylly (koski kunnostettu lohien noustavaksi) ja Keltaniemi (Ruotsalainen). Kalastuskunta istuttaa vuosittain tuhansia lohenpoikasia Kinisselälle.
  • Kopsuontien ja Ruotsalaisen välinen alue on erämaaluontoa, tunnettu mm. pöllöistään
  • Kopsuo on maisemaltaan poikkeuksellisen vaihteleva suurten korkeuserojensa vuoksi. Kopsuontie on erityisesti moottoripyöräilijöiden suosiossa. Tie rakennettiin 1800-luvun nälkävuosina työttömyystöinä  (1860-luvulla) ja peruskorjattiin vuonna 2000 eteläosaltaan, pohjoisosa korjattiin 2010-luvulla ennen Käkisalmen sillan sulkemista korjauksen vuoksi.
  • Kopsuon seura perustettiin 1918 vaalimaan ”nuorison siveyttä”. Tanssilava rakennettiin 1920 ja purettiin sotien jälkeen. Materiaali myytiin Suopeltoon talon rakennusaineiksi. Tanssilavan lattialaudat olivat naulaamattomia ja poliisi kävi keräämässä laudat pois, kun sotien aikana oli rikottu tanssikieltoa. Nuoriso haki laudat takaisin ja tanssi jatkui.
  • Ensimmäinen sähkölamppu kylässä syttyi Ylä-Seppälän talossa 1930, kun läheinen koski oli padottu ja siihen asennettu siipirattaalla toimiva generaattori. Alue sähköistettiin vuonna 1958.IMG_0460 (1)Kopsuon tanssilavan rauniot
  • Yllä Kopsuon tanssilavan peruskivet vuonna 2017.
  • Alla koski ja joen kulkua lehtomaisemassa Vuorenmyllyllä 2017

IMG_0468 (1 )Vuorenmylly joki.jpg

IMG_0471 (1)Vuorenmylly 2